Pitkään olin nauttinut tonnikalaa vain ravintolassa, salaatissa ja sushissa sekä Comon mainiota tonnikalapihviä. Uskaltauduin kuitenkin kokeilemaan myös kotona. Paistoin pihvejä 2 min per puoli. Tämä oli hiukan liikaa, pihvi jäi mehukkaaksi ja aavistuksen roseeksi keskeltä mutta maku pääsee oikeuksiinsa vain kun pihvi on reilusti rosee sisältä. Varoituksen sana, vain etelän turistikohteissa (vanha) kala paistetaan täysin kypsäksi jolloin lopputulos on harmaa, mauton ja kuiva kimpale. Hyvällä tonnikalapihvillä oikein paistettuna ei siis ole mitään tekemistä purkitetun tuotteen kanssa. :)
Tonnikala kaverina oli suomalaista fenkolia. Ihanat suomalaiset, pienet ja hennonmakuiset fenkolit on rantautuneet kauppoihin. Paistoin voissa pannulla hiukan pintaa ja haudutin täysin kypsäksi kanaliemessä. Mielestäni fenkolia ei voi nauttia (isoina siivuina) al dente?
Tonnikalan maustamiseen riittää mustapippuri ja suola. Lisäsin paisto vaiheessa pannulle murskattua, tuoretta valkosipulia. Tarjoiluun lisäsin limen siivun ja muutaman suolaisen capriksen. Lisäkkeeksi paahdoin uunissa, 200+ C n. 20 min, puolikkaita porkkanoita, esikeitettyjä punajuuriviipaleita sekä makeaa paprikaa. Juurekset maistuvat tauon jälkeen taivaallisilta, varsinkin makea punajuuri. Miehisestä toiveesta, kiehautin kastikkeeksi tonnikalan paiston jälkeen samassa pannussa hieman kermaa, johon lisäsin suolaa ja pippuria sekä dijon sinappia.
Tilan nimeä kantava Itävaltalainen riesling rypäleestä valmistettu Steininger viini täydensi aterian. Tämän kesän tuttavuus pääsi neitsytmatkalleen purjehdusjuomana ja lunasti paikkansa myös ruokapöydästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti